Arviointikysymykset liittyvät seuraaviin aiheisiin:
- tekemällä oppimisen edistäminen
- vapaaehtoisten ja henkilöstön osaamisen hallinta
Järjestötoiminnassa oppiminen on paljon muutakin kuin tietoista koulutustoimintaa. Järjestön toimintakykyyn vaikuttaa usein vielä enemmän toiminnan ”sivutuotteena” tapahtuva tekemällä oppiminen. Vapaaehtoisten osaamisen hallinta on haastavaa, mutta koko ajan tärkeämpi osa järjestön johtamista. Oppimiseen vaikuttaa myös esimerkiksi järjestön ilmapiiri.
Jäävuoresta jääkuutioiksi?
Tekemällä oppimista on usein kutsuttu ”jäävuoreksi”, josta tiedetään paljon vähemmän, kuin mitä pinnan alta löytyy. On kuitenkin asioita, joihin on helppo kiinnittää huomiota, jos tarkoituksena on edistää toiminnassa oppimista. Usein hyvin johdettu tekemällä oppiminen vähentää koulutuspaineita. Lisäksi järjestöt, jotka kiinnittävät oppimiseen huomioita muuallakin kuin koulutuksessa, pystyvät mielestään toteuttamaan toiminta-ajatusta muita paremmin.
Yhdistyksen hallituksen sisäinen tehtäväkierto on usein mainittu oppimisen lähde: ihmiset vaihtuvat, tehtävät eivät. Perehdyttämistä voidaan edistää koulutusten lisäksi esimerkiksi kirjallisen materiaalin avulla. Monilta järjestöiltä löytyykin esimerkiksi paikallisyhdistyksille tai kouluttajille kehitetty oma kansio. Näiden laatua on helppo arvioida ja ne auttavat tekemään ”jäävuoresta jääkuutioita”. Lisäksi materiaalien laaja saatavuus esimerkiksi kotisivuilla edistää oppimista.
Kohti osaamisen hallintaa
Kuten
yllä mainittiin, asiantuntijayhteiskunnassa järjestöjen työntekijöiden ja vapaaehtoisten osaamisen hallinnasta on noussut entistä tärkeämpi kysymys. Kyse ei ole vain ”kilpailuedun saavuttamisesta”, vaan siitä että vapaaehtoisille löytyy mielekästä, itselle sopivaa työtä. Lisäksi monet ammatti-ihmiset antavat mielellään aikaansa järjestön päämäärien edistämiseen.
Osaamisen hallintaan liittyy esimerkiksi se, että jäsenrekisteriin on kerätty tietoa siitä, mitä vapaaehtoiset osaavat ja haluavat tehdä. Varsinkin pienelle yhdistykselle tällaisen tiedon kerääminen voi olla työlästä ja epämielekästä, joten tähän liittyvät kysymykset on sisällytetty lisätasolle.
Ohjeita kysymysten käsittelyyn
Vaikka tekemällä oppiminen ja osaamisen hallinta ovat laajoja teemoja, tässä arviointimallissa kysytään asioita, joihin on helppo vastata. Jos näitä toimintoja halutaan järjestössä kehittää, sopivia menetelmiä ovat esimerkiksi seuranta (päivitetäänkö perehdytyskansio säännöllisesti? jne.).Monet järjestöt myös miettivät, millaisia kykyjä ne tarvitsevat ja rekrytoivat jopa vapaaehtoisia sen mukaan. Näin pitkälle ei kaikkien tokikaan tarvitse mennä.
Tekemällä oppimista voi järjestössä edistää monin tavoin, esimerkiksi jakamalla hyviä käytäntöjä paikallisyhdistysten kesken, katsomalla että jäsenille riittää mielekästä toimintaa ja kiinnittämällä huomiota ilmapiiriin. Tällaisten asioiden toimivuuden arvioimiseksi voidaan tehdä haastatteluja tai kerätä kyselyaineisto.
ITSEARVIOINTIKYSYMYKSET
Koulutus, järjestön kehittäminen ja johtaminen
Koulutuksen suunnittelu ja hallinto
Koulutustilaisuudet
Kouluttajat, ohjaajat ja muut vastuuhenkilöt
Yhteistyö
Vapaaehtoiset ja henkilöstö
Tekemällä oppiminen ja osaamisen hallinta
Koulutuksen vaikutukset
