Itsearviointi toimivaksi

Itsearviointi tarkoittaa yksikertaisimmillaan sitä, että yksilö tai ryhmä tarkastelee ja
pohdiskelee kriittisesti omaa toimintaansa ja käyttää arvioinnista saatavaa tietoa oppimiseen, toimintansa kehittämiseen ja uusia kokeiluja varten. Järjestökentällä itsearvioinnin avulla saadaan tietoa organisaation vahvuuksista ja kehittämistehtävistä.

Kuten muunkin arviointitoiminnan, itsearvioinnin tulisi perustua aitoon tietoon: asiakirjoihin, haastatteluihin, kyselyihin jne. Käytännössä kuitenkin keskeinen osa arvioinnista sujuu kriittisen itsereflektion kautta. Itsearvioinnin ei ole tarkoitus olla vaikeaa tai erityisen työlästä, vaan periaatteessa sitä voi tehdä paljolti pohdiskelun ja keskustelujen avulla.

Keskeistä itsearvioinnissa on kyky itsekriittisyyteen, mutta samalla avoimuus ja positiivisuus: miten kehittämistä vaativat asiat saadaan käännettyä vahvuuksiksi? On hyvä muistaa, että kriittisyys ei ole arvostelua. Yksilöiden moittimiselle ei itsearvioinnissa ole sijaa.

 Muistilista itsensä arvioijalle

 Listaan on kerätty joitain oleellisia seikkoja itsearviointia varten.

• MITÄ, MIKSI, MILLOIN? Esim. OK:n mallista voidaan valita yksi osa-alue tai tarkastella koulutusta kokonaisuutena ja valita ne kaikki. Itsearvioinnilla tulee olla tarkoitus ja mieli. ”Ohjaajakoulutuksen kehittäminen” on aivan käypä tarkoitus. Ajankohtakin on tärkeä kysymys. Milloin on hyvä arvioida?
• KUKA? On hyvä, että itsearviointiin sitoutetaan mahdollisimman moni, vaikka sitä voidaan harrastaa pienemmälläkin porukalla. Kansalaisjärjestöjen demokraattiseen elämään kuuluu jäsenten ja osallisten tasavertaisuus ja se, että arvioinnin kieli ja menetelmät ”käännetään” heille sopiviksi. Tämä vaatii jonkin verran vaivaa: jos esimerkiksi nuoret halutaan prosessiin mukaan, käytettävän kielen tulee avautua nuorille.
• VASTUU? Itsearviointikin on prosessi, joka kaipaa vastuuhenkilön tai -ryhmän.
• OSAAMINEN JA RESURSSIT? Onko itsearvioinnille varattu materiaalisia ja inhimillisiä resursseja (lähinnä aikaa ja rahaa) jos jotakin kysymystä halutaan selvittää tarkemmin? Lisäksi kannattaa miettiä osaamista: jos järjestössä kukaan ei ole tehnyt arviointia aiemmin, osaamista voi saada ulkopuolelta myös itsearvioinnin ohjaamiseen.
• SOPIVUUS? Itsearvioinnin tulee tukea järjestön toiminta-ajatusta ja muuta arviointia.
• KEHITTÄMINEN? Itsearvioinnista on saatava sellaista tietoa, jota voidaan soveltaa käytäntöön. Prosessin menestyksekäs loppuunsaattaminen myös vaatii konkreettisia toimia.

Mottona on, että mitään arviointia ei tule tehdä sen itsensä takia. Itsearviointikin toimii parhaiten ja sillä saadaan esim. vapaaehtoiset motivoitua parhaiten, kun se johtaa johonkin konkreettiseen toimintaan. 

Arvioinnin yhteydessä nousee usein useampia kehittämiskohteita, kuin kerralla on järkevää toteuttaa. OK:n arviointimallissa esitellään työkalu, jolla kehittämiskohteita voidaan priorisoida. Työkalua voi hyvin käyttää muuhunkin kuin koulutustoiminnan kehittämiseen

TAKAISIN