Arvioinnin menetelmät ja työkalut

Tässä osassa esitellään menetelmiä, joiden avulla voidaan arviointia toteuttaa ja kerätä sitä varten tietoa. Menetelmiin liittyy myös työkaluja ja ohjeistuksia niiden käyttöön. Menetelmät sopivat kaikkeen arviointiin, eivätkä ne ole sidottuja koulutukseen. Menetelmien esittelyteksteissä ja työkaluissa annettavat esimerkit liittyvät kuitenkin koulutuksen ja oppimisen arviointiin.

Suurin osa työkaluista on tarkoitettu dokumentointia varten. Koska arviointitilanteet vaihtelevat järjestöstä ja tapahtumasta toiseen, työkaluja ei ole luotu täysin ”avaimet käteen” -periaatteella, vaan ohjeissa löytyy vinkkejä niiden soveltamiseen. Esimerkiksi haastatteluihin liittyvässä työkalussa esitellään haastattelua käytännössä ja kysymystyyppejä, mutta siihen ei ole lisätty juurikaan valmiita kysymyksiä. Vain järjestö itse voi tietää, mitä sen kulloinkin tarvitsee tietää.

Koulutuksen itsearviointi -osiossa on eri osa-alueiden kohdalla annettu ehdotuksia siitä, millä menetelmillä kyseisen osa-alueen kehittämistä varten voidaan tietoa kerätä. Nämä menetelmät löytyvät tästä osiosta.

	Kyselylomake
Muita menetelmiä		Haastattelu
SWOT-analyysi		Fokusryhmä
Havainnointi		Seuranta
	Palautekeskustelu

Tässä osiossa esitellään seitsemän erilaista menetelmää kerätä arviointitietoa. Kahdeksannessa luvussa esitellään tiivistetysti muita menetelmiä. Menetelmät ovat

1. Kyselylomake

• Usein käytetty menetelmä esim. koulutuspalautteen keräämiseen.
• Paljon yleistettävää tietoa sekä määrällisessä että laadullisessa muodossa.

2. Haastattelu

• Käydään läpi haastattelujen eri tyypit: strukturoidut jne.
• Saadaan laadullista ja syventävää tietoa mm. syy-seuraussuhteista.

3. Fokusryhmä

• Ryhmähaastattelun tyyppi
• Saadaan runsaasti laadullista tietoa ja usein tietoa, jota ei perinteisessä haastattelussa saada, mutta ryhmän vetäminen vaatii taitoa.

4. Seuranta

• Asiakirjoista jne. tehtävää seurantaa
• Helppoa kerätä, usein objektiivista tietoa, mutta joka ei aina sovellu kuhunkin arviointitehtävään.

5. Palautekeskustelu

• Epämuodollisempi tapa antaa ja saada palautetta, sopii hyvin oppimisen ohjaamiseen.
• Voidaan toteuttaa myös systemaattisemmin, jos sen avulla halutaan kerätä enemmän tietoa.

6. Havainnointi

• Menetelmä sopii hyvin esim. autenttiseen arviointiin, kun halutaan etsiä näyttöjä.
• Tietoa syistä ja seurauksista ja lisäksi saadaan ensikäden tietoa.

7. SWOT-analyysi

• Tunnettu menetelmä suunnittelun tueksi. Menetelmän avulla eritellään organisaation vahvuudet, heikkoudet, mahdollisuudet ja uhat.
• Voidaan käyttää joustavasti.

8. Muut menetelmät

• Tässä osassa esitellään lyhyesti ja tiiviisti muita arviointimenetelmiä, mutta niihin ei ole tässä materiaalissa saatavilla työkaluja.

Järjestöarvioinnin ilmansuuntia-sivulle